maanantai 17. syyskuuta 2012

Hollantilaista asennetta

Nyt jo puolitoista kuukautta Alankomaissa asuneena on ehtinyt nähdä ja kokea jo monenlaista.

Ensimmäinen asia mihin kiinnitimme huomiota tapahtui lenkkeillessämme koiriemme kanssa. Jokainen vastaantuleva tervehti meitä iloisesti hymyillen. Aluksi hieman hämmästyimme ja mykistyimme, pian opimme jo vastaamaan takaisin "Hallo" ja tätä nykyä harjoittelemme kovasti, jotta olisimme ensimmäisiä jotka tervehtivät.

Polkupyörä kuuluu vahvasti hollantilaiseen kulttuuriin ja ehkäpä juurikin sen takia suurinosa ihmisistä tämän maan kansalaisista onkin niin kovin hoikkia. Kaikki tosiaan ajavat polkupyörillä, niin koululaiset, työläiset "businessmiehet", juhlijat sekä lapsiperheet. Ja kaikenlaisia pyöräyhdistelmiä tandemista erilaisiin kuljetuspolkupyöriin täältä löytyykin. Täällä kun ei turhaan kannata autolla ajella, bensa sekä dieseli ovat sen verran kalliita, jopa kalliimpia kuin Suomessa. Pyörätiet täällä ovat erinomaisessa kunnossa, kaikkialla tosiaan menee erillisiä pyöräteitä, joten pyöräilijöiden ei tarvitse suhailla niin autojen kuin ei myöskään kävelijöiden joukossa. Useimmiten pyörätiet ovat myös yksisuuntaisia tai sitten kaistat ovat merkitty erillisin katkoviivoin, aivan kuten autotiet meillä Suomessa. Jyrkkiä mäkiä ei oikeastaan ole, sen sijaan saattaa löytyä muutamia pitkiä ja loivia nousuja, kuten meidän Horalaanin kotitie. Siinä on 1,5km loivaa nousua ja vaikka onkin loivaa niin kyllä se jaloissa tuntuu. Pyörälenkiltä kotiin palatessamme saammekin aina loistavan loppusilauksen lenkillemme. Autoilijat myös useimmiten kunnioittavat pyöräilijöitä aivan eritavalla, mitä Suomessa on tottunut. Ja taas toisinpäin myös pyöräilijät tiedostavat, että auto ei aina automaattisesti huomaa nopeasti kiitävää pyörää vaan hidastavat risteyksiin eivätkä vaihtele suuntaa arvaamattomasti vaan näyttävät reilusti kädellään mihin suuntaan ovat menossa. Tämä onkin ollut meille varsinainen tasapainon kehitysharjoitus, nyt jo vihdoin uskaltaa reilusti irroittaa otteensa pyörän tangosta. Myös vanhukset täällä ovat hyväkuntoisia, jopa lähemmäs 80-vuotiaat mummot ohittavat meidät pyörillä ylämäissä, eikä rollaattoreja käyttäviä vanhuksia näy paljonkaan. Tämänpä takia meidän pihaltammekin löytyy jo peräti 4 polkupyörää. Kaikille naisille muuten tiedoksi, älä yritä arvailla hollantilaisen miehen ikää takaapäin. Olemme nähneet niin monia 60-vuotiaita miehiä, jotka takaapäin lihastensa perusteella olisimme arvioineet 30-vuotiaiksi (erittäin lihaksikkaiksi).



Kaupoissa, hyllyjä täyttelemässä, näkee nuoria, noin 15-16 vuotiaita poikia. He ovat kovin auttavia sekä ystävällisiä. Ja mikä kaikkein ihailtavimpaa, he todella työskentelevät ahkerasti vaikka samalla saattavatkin jutustella keskenään. Koko tänä aikana emme ole nähneet heidän kertaakaan seisovan toimettomana, rupatellen kaverinsa kanssa. Jokainen hylly heidän jäljiltään on aivan tiptop, todella siis kirjaimellisesti. Jokainen tuote on suhteessa toisiin samassa linjassa, kaikki etiketit osoittavat täsmälleen samaan suuntaan, eikä hyllyissä ammota tyhjiä aukkoja siellä täällä. Erona Suomeen, täällä myydään myös viinejä sekä hieman väkevämpiä marketeissa ja niitä saavat ostaa jo 16-vuotta täyttäneet. Vahvempia myydään viinakaupoissa ja niihin ikärajat ovat korkeammat. Mitään pilvenpolttelija-, pornokansaa nämä eivät todellakaan ole. Ennemminkin ihmisiä, jotka ajattelevat omilla aivoillaan. Suurin osa ihmisistä ei myöskään kuulu kirkkoon. Kaupoissa terveellinen ruoka on todella halpaa, kasviksia saa muutamalla kymmenellä sentillä ja luomumaitokin maksaa vajaan euron litra. Ja luomuruokaahan täällä on paljonkin tarjolla. Albert Heijn kauppaketju muuten tarjoaa asiakkailleen ilmaisen kahvin ostosten lomassa, aina!! Kaupat eivät muuten näytä kaupoilta vaan pikkuputiikeilta joiden sisältä paljastuu Supermarket. Parkkipaikat on ovelasti piilotettu kauppojen viereen sisäpihoille, tähän tottuu nopeasti, kun vain osaat etsiä P-merkit. Maa on suunniteltu pitkille ihmisille, kaupoissakin tavarat saattavat sijaita hyvinkin korkealla, niin ettei 172 cm pitkäkään meinaa ylettää, mutta onneksi on ollut saatavilla kaupan reippaita poikia, jotka auttavat mielellään hieman lyhyempääkin.


Reseptittömiä lääkkeitä saa kaikista ruokakaupoista, sieltä siis voi hankkia itselleen niin särkylääkkeet kuin myös yskänlääkkeet - ja paljon Suomea edullisemmin. Punkkiaineet ja matolääkkeet joudut hankkimaan eläintarvikekaupoista, joita on paljon.



Ihmiset täällä muutenkin ovat kovin ystävällisiä, eikä se kohdistu pelkästään muihin ihmisiin vaan myös eläimiin. Lähes kaikki näkemämme eläimet ovat loistavassa kunnossa, käyttäytyvät hyvin, ovat tasapainoisia, eikä ole tavatonta nähdä malinoisia vapaana kaupungin keskustassa tai rottweileria taluttavaa vanhaa naista. Molemmilla luonnollisesti koirat täysin hallinnassa. Pienet koirat eivät räksytä, eivätkä isot tempoile. Niilläkin joilla eläintä ei ole suhtautuvat niihin luontevasti. Koirat saavat tulla niin luonnonpuistoihin kuin myös eläintarhoihin. Koiraharrastajat ovat pääsääntöisesti miehiä, lajista riippumatta. Olemme jo nähneet niin paimennusta kuin myös tottelevaisuuskokeita ja molemmissa valtaosa oli miehiä. Kuulimmepa muuten erään hollantilaisen suusta: "Hollannissa hankitaan koira pääsääntöisesti perhejäseneksi ja toiseksi vasta harrastuksiin, Suomessa kun koira on pääsääntöisesti harrastusväline." Toivottavasti ei nyt sentään näin.. Täällä tosiaan kaikki otetaan huomioon, kaupungin puolestakin on teiden risteyksiin asennettu erikseen liikennevalot niin hevosille, pyöräilijöille kuin myös kävelijöille. Bussit muuten väistävät muita tielläliikkujia, myös toisia autoja.


Ja mikä kaikkein yllättävintä sekä hauskinta, myös tietyömaa-alueilla otetaan autoilijat huomioon kertomalla heille kuinka kauan tietyömaa ja mahdollinen siitä johtuva ruuhka vielä kestää. Ja kertominen on tehty näinkin hauskasti:




Hollantilaiset ovat hyvin puheliaita, avoimia sekä auttavaisia. Sähköposteihin vastauksen saaminen on kuitenkin hyvin hidasta ellei peräti epätodennäköistä, joten jos haluat saada vastauksen nopeasti, turvaudu mieluummin puhelimeen. Netin saaminen kotiisi voi olla työn ja tuskan takana, koska tarvitset siihen ensin asukasnumeron, jotta saat pankkitilin, jotta saat nettiliittymän. Asukasnumeron voit saada jopa päivässä, muiden saaminen sitten kestääkin. Onneksi meillä on kiltti vuokranantaja, joka otti meille nettiliittymän "netti kotiisi päivässä". No, tämä slogan sai täällä aivan uuden merkityksen saapumalla meille vasta kuukauden odotuksen sekä kahdeksan miehen käynnin jälkeen.

Hollantilaiset, jotka ovat käyneet Suomessa pitävät siitä maana. Kertovat nähneensä siellä kaunista luontoa.


Vierailijoille tiedoksi, asumme siis kadulla nimeltä Horalaan. Varokaa siis lausumasta sitä noin, koska silloin kysytte tietä huorakadulle. Äläkä pyydä asuntoa vuokralle sanomalla "te huur", silloin pyydät huoraa. Voit kyllä pyytää "hyyr te huur", jolloin saat huoran vuokralle.

2 kommenttia:

Lottuska kirjoitti...

Oi vaikka siellä vaikuttaisi sinun kirjoituksien mukaan olevan koira- ja eläinystävällisiä muutenkin, niin kuinka onkaan hankala yrittää etsiä opiskelijana koiralle sallittua asuntoa Maastrichtista! :(

Sonja kirjoitti...

Kun kulttuuri on se että koirat ovat vapaana lenkillä ja saavat moikata toisiaan, niin miten mahtaa onnistua Hollannissa asuminen jos oma koira on hyvin epävarma toisten koirien suhteen? Ohitukset menee meillä suht hyvin kun toinen koira ei tule iholle, mutta koirani kyllä kiihtyy jonkin verran muita koiria nähdessään, ja olisi todella jännittynyt jos joutuisi äkkiseltään tuntemattoman koiran kanssa vastatusten. Sellainen siis että valmis aloittamaan tappelun jos toinen tekee mitään sen suuntaista. En tiedä sitten voisiko tuo jännittyneisyys kadota sillä että pääsisi moikkaamaan vastaantulevat koirat, mutta ainakin niiden pitäisi sitten olla hyvin rauhanomaisia ja huonosti provosoituvia. Mitä luulet miten koirien omistajat reagoisivat, jos huutaisi jo kauempaa että älä päästä kun tämä on vihainen? Vai millaisia nuo tilanteet yleensä ovat, onko mahdollista estää koirien kohtaaminen?

Olen siis miettinyt vaihto-opiskelua Hollannissa, ja koira täytyy saada mukaan jos aion lähteä. Opiskelupaikkakunta tulisi olemaan ilmeisesti jossain Amsterdamin lähettyvillä.